Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016

Opetushallitus on määrännyt 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Ne perustuvat 1.8.2015 voimaan tulleeseen varhaiskasvatuslakiin. Paikalliset, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittavat varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan kunnissa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Uudet varhaiskasvatusuunnitelman perusteet ovat ensimmäistä kertaa kansallinen normi, kaikkia velvoittava asiakirja. Lasten ja vanhempien osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen tuodaan voimakkaasti esille uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Samoin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) lasten toimijuus ja osallisuus mainitaan esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavina periaatteina. Aihe on siis tällä hetkellä ajankohtainen varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vasutyön yhdeksi lähtökohdaksi on asetettu osallisuuden lisääminen (Varhaiskasvatus uudistuu - vasu 2017. Helsingin vasutyö s. 3). Siksi se on tärkeä ja ajankohtainen teema lähihoitajien tai lastenohjaajien koulutuksessa.

Kuva: dagon_ (Pixabay)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen arvoperustaan kuuluvat lapsen oikeudet. Niiden mukaan lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on (vasuperusteet s. 19)

Laaja-alainen osaaminen käsittää myös osallistumisen ja vaikuttamisen:

"Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. 

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat." (Vasuperusteet s. 24)

Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet -kappaleessa käsitellään edelleen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa:

"Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.

Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä63. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet nä- kyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä." (Vasuperusteet s. 30)

Lapset tulee ottaa mukaan myös oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lasten ideoiden, leikkien ja töiden tulee näkyä oppimisympäristössä. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset taidot ja tarpeet (vasuperusteet s. 31-32). 

Myös huoltajien osallisuutta on korostettu entisestään. "Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa." (vasuperusteet s. 32)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (pdf)