Tutkimus lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksessa

Lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa pitäisi lisätä

Lappeenrannan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki tutki ajankohtaisessa väitöstutkimuksessaan lasten osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2015). Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset ovat lasten kokemukset omasta toimijuudestaan ja osallisuudestaan sekä millaisina kasvattajat kokevat lasten toimijuuden ja osallisuuden varhaiskasvatuksessa. 

Kuva: Bessi (Pixabay)

Tutkimuksen mukaan perinteiset sukupuoliroolit näyttävät ilmenevän edelleen lasten ajattelussa. Lasten kokemusten mukaan leikki ja ulkoilu sekä vapaat ja itsenäiset arkielämän tilanteet ovat heidän tavallisimpia mahdollisuuksiaan osallistua. Aina lapset eivät olleet tietoisia muusta vaikutuksestaan esimerkiksi päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Aikuisten vastauksissa korostui leikki lasten osallistumisen paikkana. Virkin mukaan kasvattajien tulisi tiedostaa lasten osallisuus laajemmin. Kasvattajien pitäisi oppia osallistamaan lapset myös perustoiminnoissa, työssä, opetuksessa, juhlissa ja retkillä.  Näin lapset kokisivat leikinomaisen, luontevan, vapauttavan, iloisen ja toiminnallisen osallisuuden ja yhteyden omaan elämäänsä, itseensä ja toisiinsa.

Virkin mukaan se, millaisiksi toimijoiksi lapset koetaan, määrää lasten osallisuuden asteen päiväkodissa. Aikuinen voi nähdä lapset 1. oman toimintansa kohteina, 2. ympäristöstä ohjautuvina toimijoina, 3. yhdenvertaisina toimijoina toistensa ja aikuisten kanssa tai 4. omaehtoisina toimijoina. Nämä neljä ulottuvuutta eivät sulje pois toisiaan, vaan täydentävät toisiaan ja limittyvät yhteen. Jos kasvattaja näkee lapset oman toimintansa kohteina, lapsilla on vain vähän tasaveroista vuorovaikutusta kasvattajien kanssa. Kasvattajat ovat määräävässä asemassa, he seuraavat ja arvioivat lasten kehitystä ja käyttäytymistä. Aikuiset valvovat lapsia ja pitävät järjestystä yllä. Ympäristöstä ohjautuvat lapset voivat toimia melko vapaasti aikuisten asettamissa rajoissa. Kolmatta toimijuuden astetta taas kuvaa tasavertainen vuorovaikutus lasten ja kasvattajien välillä. Lapset voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja aikuiset kuuntelevat heidän toiveitaan ja ideoitaan. Jos lapset ovat omaehtoisia toimijoita, he saavat päättää asioista melko itsenäisesti.

Kuva: Quadic (Pixabay)

Osallistaminen tarkoittaa lapsen ottamista mukaan johonkin yhteiseen. Lasten osallisuudella ja osallistavalla vuorovaikutuksella on myös yhteiskunnallinen tehtävä lasten kasvatuksessa demokratiaan.

Tutkimuksen mukaan kasvattajat eivät aina tunnista, miten lasten keskinäinen vuorovaikutus ja aloitteet vaikuttavat päiväkodin toiminnassa. Lapset ja aikuiset erosivat vastauksissaan osallisuudesta, lapset kokivat sen yhteisöllisesti, kasvattajat taas korostivat yksilöllisiä puolia. Virkin mukaan erityisesti pojat vaikuttivat omalla käyttäytymisellään päiväkodin toimintaan. 

Linkki Päivi Virkin väitöskirjaan:
Virkki, P. Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallisuuden edistäjänä