Valtakunnallinen verkkokommentointi

Kun uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita valmisteltiin, opetushallitus tarjosi kaikille mahdollisuuden osallistua vasutyöhön kommentoimalla kysymyksiä verkossa. Osallisuutta pääsi kommentoimaan marraskuussa 2015. Osallisuuteen liittyvä kysymys oli: mainitse 1-3 asiaa, miten osallisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla? Kysymykseen saatiin yhteensä 86 kommenttia. 

Opetushallituksen vastauksista tekemän koosteen mukaan ihmiset arvostavat pienryhmätoimintaa, mikä mahdollistaa lasten havainnoinnin. Näin kasvattaja saa tietoa lapsen kokemuksista, kiinnostuksen kohteista ja muista lapselle tärkeistä asioista. Ryhmäkoot eivät saisi kasvaa liian suuriksi, pienessä ryhmässä aikuisella on aikaa kuunnella lapsen aloitteita. Päiväkodin toimintaa toivottiin dokumentoitavan ja tehtävän näkyväksi esimerkiksi lapsia saduttamalla ja toimintaa valokuvaamalla, keräämällä lapsille kasvunkansioita. Näin arjen kokemukset ja merkitykset voidaan jakaa yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Lapset nähdään aktiivisina toimijoina, joiden ajatuksia tulee kuulla ja arvostaa. Lapsilta kysytään asioita ja niitä ihmetellään yhdessä. Lapset otetaan mukaan toiminnan suunniteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vastauksissa näyttäytyi, että osallisuus on tunne yhteenkuuluvuudesta. Päiväkodissa kasvattajan tehtävä on mahdollistaa lapsille yhteisiä kokemuksia, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden lasten kanssa. Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa ryhmään ja kokea jaettua iloa.

Kuva: Rudyanderson (Pixabay)

Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa voi olla perheiden osallistamista arkeen erilaisin keinoin (esimerkiksi toiminnalliset vanhempainillat, Facebook, nettikyselyt, omat kotisivut, kuukausikirjeet, yhteiset tapahtumat, talkoot). Osallisuuden näkökulmasta kaivattiin myös enemmän avointa vuorovaikutusta vanhempien ja päivähoidon välille. Vuorovaikutuksen tulee olla arvostavaa, mikä tarkoittaa vanhempien mielipiteiden arvostamista, aitoa kiinnostusta ja kuulemista. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ja vanhemmat jakavat lapsen elämän päivittäin. Yhdessä voidaan keskustella kasvatuksellisista periaatteista. Vanhempien tulee myös saada tietoa omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan.

Kaikki osallisuuteen tulleet vastaukset ovat luettavissa opetushallituksen internetsivuilta:

Verkkokommentointi/ osallisuus

Tutkimus lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksessa

Lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa pitäisi lisätä

Lappeenrannan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki tutki ajankohtaisessa väitöstutkimuksessaan lasten osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2015). Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset ovat lasten kokemukset omasta toimijuudestaan ja osallisuudestaan sekä millaisina kasvattajat kokevat lasten toimijuuden ja osallisuuden varhaiskasvatuksessa. 

Kuva: Bessi (Pixabay)

Tutkimuksen mukaan perinteiset sukupuoliroolit näyttävät ilmenevän edelleen lasten ajattelussa. Lasten kokemusten mukaan leikki ja ulkoilu sekä vapaat ja itsenäiset arkielämän tilanteet ovat heidän tavallisimpia mahdollisuuksiaan osallistua. Aina lapset eivät olleet tietoisia muusta vaikutuksestaan esimerkiksi päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Aikuisten vastauksissa korostui leikki lasten osallistumisen paikkana. Virkin mukaan kasvattajien tulisi tiedostaa lasten osallisuus laajemmin. Kasvattajien pitäisi oppia osallistamaan lapset myös perustoiminnoissa, työssä, opetuksessa, juhlissa ja retkillä.  Näin lapset kokisivat leikinomaisen, luontevan, vapauttavan, iloisen ja toiminnallisen osallisuuden ja yhteyden omaan elämäänsä, itseensä ja toisiinsa.

Virkin mukaan se, millaisiksi toimijoiksi lapset koetaan, määrää lasten osallisuuden asteen päiväkodissa. Aikuinen voi nähdä lapset 1. oman toimintansa kohteina, 2. ympäristöstä ohjautuvina toimijoina, 3. yhdenvertaisina toimijoina toistensa ja aikuisten kanssa tai 4. omaehtoisina toimijoina. Nämä neljä ulottuvuutta eivät sulje pois toisiaan, vaan täydentävät toisiaan ja limittyvät yhteen. Jos kasvattaja näkee lapset oman toimintansa kohteina, lapsilla on vain vähän tasaveroista vuorovaikutusta kasvattajien kanssa. Kasvattajat ovat määräävässä asemassa, he seuraavat ja arvioivat lasten kehitystä ja käyttäytymistä. Aikuiset valvovat lapsia ja pitävät järjestystä yllä. Ympäristöstä ohjautuvat lapset voivat toimia melko vapaasti aikuisten asettamissa rajoissa. Kolmatta toimijuuden astetta taas kuvaa tasavertainen vuorovaikutus lasten ja kasvattajien välillä. Lapset voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja aikuiset kuuntelevat heidän toiveitaan ja ideoitaan. Jos lapset ovat omaehtoisia toimijoita, he saavat päättää asioista melko itsenäisesti.

Kuva: Quadic (Pixabay)

Osallistaminen tarkoittaa lapsen ottamista mukaan johonkin yhteiseen. Lasten osallisuudella ja osallistavalla vuorovaikutuksella on myös yhteiskunnallinen tehtävä lasten kasvatuksessa demokratiaan.

Tutkimuksen mukaan kasvattajat eivät aina tunnista, miten lasten keskinäinen vuorovaikutus ja aloitteet vaikuttavat päiväkodin toiminnassa. Lapset ja aikuiset erosivat vastauksissaan osallisuudesta, lapset kokivat sen yhteisöllisesti, kasvattajat taas korostivat yksilöllisiä puolia. Virkin mukaan erityisesti pojat vaikuttivat omalla käyttäytymisellään päiväkodin toimintaan. 

Linkki Päivi Virkin väitöskirjaan:
Virkki, P. Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallisuuden edistäjänä

Osallisuus varhaiskasvatuslaissa

Aikaisemmassa päivähoitolaissa ei ollut säädetty erikseen osallisuudesta. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Uuteen lakiin kirjattiin ensimmäistä kertaa yleissäännös osallisuudesta ja vaikuttamisesta, sekä lapsen itsensä, että vanhempien kannalta. (www.oph.fi)

                                                                              

Kuva: Perianjs (Pixabay)

Näin varhaiskasvatuslaki sanoo osallisuudesta:

Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. (Varhaiskasvatuslaki 7 b §)

Varhaiskasvatuslaki

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016

Opetushallitus on määrännyt 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Ne perustuvat 1.8.2015 voimaan tulleeseen varhaiskasvatuslakiin. Paikalliset, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittavat varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan kunnissa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Uudet varhaiskasvatusuunnitelman perusteet ovat ensimmäistä kertaa kansallinen normi, kaikkia velvoittava asiakirja. Lasten ja vanhempien osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen tuodaan voimakkaasti esille uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Samoin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) lasten toimijuus ja osallisuus mainitaan esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavina periaatteina. Aihe on siis tällä hetkellä ajankohtainen varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vasutyön yhdeksi lähtökohdaksi on asetettu osallisuuden lisääminen (Varhaiskasvatus uudistuu - vasu 2017. Helsingin vasutyö s. 3). Siksi se on tärkeä ja ajankohtainen teema lähihoitajien tai lastenohjaajien koulutuksessa.

Kuva: dagon_ (Pixabay)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen arvoperustaan kuuluvat lapsen oikeudet. Niiden mukaan lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on (vasuperusteet s. 19)

Laaja-alainen osaaminen käsittää myös osallistumisen ja vaikuttamisen:

"Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. 

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat." (Vasuperusteet s. 24)

Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet -kappaleessa käsitellään edelleen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa:

"Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.

Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä63. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet nä- kyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä." (Vasuperusteet s. 30)

Lapset tulee ottaa mukaan myös oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lasten ideoiden, leikkien ja töiden tulee näkyä oppimisympäristössä. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset taidot ja tarpeet (vasuperusteet s. 31-32). 

Myös huoltajien osallisuutta on korostettu entisestään. "Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa." (vasuperusteet s. 32)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (pdf)